10 ohjetta optimaaliseen juomaveden hygieniaan
Huoleton juomaveden nautinto
1. Gründe für Qualitätseinbußen
Eine Verschlechterung der Trinkwasserqualität kann unter anderem durch die Rohrleitungsinstallation, durch Kontakt mit ungeeigneten Werkstoffen, Stagnation in weniger genutzten Leitungsabschnitten und / oder unzulässiger Erwärmung eintreten. Werden diese Faktoren bei einer Trinkwasserinstallation außer Acht gelassen, wird das Wachstum von Bakterien gefördert.
Dies kann zu gesundheitlichen Schäden bis hin zu einer Gefährdung für Leib und Leben führen.
Rohrleitungssysteme von SANHA® erfüllen die hohen Ansprüche an den verwendeten Werkstoff in vollem Umfang. Je nach Anwendungsfall und Trinkwasserbeschaffenheit stehen bei uns Systeme aus Premium-Edelstahl, Kupfer, bleifreien siliziumhaltigen Kupferlegierungen und/oder Kunststoff zur Verfügung, die stets eine bedarfsgerechte Lösung ermöglichen und einen optimalen Schutz der Trinkwassergüte gewährleisten.
Neben dem verwendeten Material für Fittings und Rohre in Trinkwasserinstallationen spielt auch die Installationstechnik eine sehr bedeutende Rolle. Zusätzlich zur richtigen Auswahl hygienegerechter Werkstoffe und Anlagenkomponenten ist natürlich eine auf die Hygiene abgestimmte Anlagenplanung eine Grundvoraussetzung für die Qualität, Haltbarkeit und Nachhaltigkeit einer Trinkwasserinstallation. In den letzten Jahren ist aufgrund wissenschaftlicher Untersuchungen immer deutlicher geworden, dass Bakterien aus dem Trinkwasser für weit mehr Infektionen verantwortlich sind als bisher vermutet wurde.
Daher muss sich der Blick von Ingenieuren, Verarbeitern und Betreibern verstärkt auf dieses „mikrobiologische Problem“ richten, um jederzeit hygienisch einwandfreies, reines Trinkwasser an den Entnahmestellen sicher zu stellen. Die nachstehenden Ausführungen sollen dem Planer, dem Verarbeiter und dem Betreiber einen allgemeinen Überblick über die für Trinkwasserinstallationen relevanten Leitbakterien, hygienegerechte Installationsmethoden und die fachgerechte Inbetriebnahme vermitteln.
2. Lyijytön juomavesiasennus
Lyijyttömien materiaalien merkitys kasvaa edelleen ajankohtaisten sääntelykehitysten myötä - ja tarve toimia on kiireellinen. Uudistetun EU:n juomavesidirektiivin, ECHA-listan (ks. alla) uusimuotoilun sekä kansallisten säännösten asteittaisen ja pian tapahtuvan mukauttamisen myötä juomaveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille asetettuja vaatimuksia kiristetään entisestään. Lukuisat tähän asti sallitut (kupari)seokset eivät silloin enää ole sallittuja juomavesikäytössä, eikä niiden saattaminen markkinoille tähän tarkoitukseen ole sallittua.
Suunnittelijoiden, asentajien ja toiminnanharjoittajien on otettava nämä vaatimukset huomioon jo tänään uudis-, saneeraus- ja modernisointihankkeissa. Varhainen siirtyminen sopiviin lyijyttömiin materiaaleihin luo suunnittelu- ja investointivarmuutta, välttää myöhemmät jälkiasennukset ja tukee lakisääteisten vaatimusten pitkäaikaista noudattamista, sillä varaston kierto voi kestää useita vuosia.
3. Indikaattoribakteerit juomaveden laadun arviointiin
Legionellat
Kolibakteeri (E.coli)
Tätä bakteeria esiintyy ihmisen ja eläinten suolistossa; juomaveteen se ei kuulu. Kontaminaatioista raportoidaan kuitenkin toistuvasti. Erityisesti maaseutualueilla, joilla on runsasta maataloustoimintaa, sitä voi päätyä pohjaveteen. Bakteeri aiheuttaa mm. ruoansulatuskanavan komplikaatioita, umpilisäkkeen- ja vatsakalvontulehduksia. Samankaltaisesti vaikuttaa toinen fekaalibakteeri, enterokokit – niillä on lisäksi poikkeuksellisen pitkä eloonjäämiskyky.
Pseudomonakset
Tämä bakteeri on kylmässä vedessä viihtyvä mikrobi. Erityisesti huonosti tai harvoin virtaavat putkiston osat voivat olla saastuneita. Näitä esiintyy virheellisesti suunnitelluissa tai vanhoissa putkistojärjestelmissä (veden seisonta). Vaarat: keuhkokuume tai virtsatieinfektiot.
Biofilm
Biofilmit eivät ole bakteeri tai yksittäinen mikrobi, vaan kerros, joka tarjoaa ravintoa muille organismeille. Siksi biofilmeille ei ole raja-arvoa, vaan ainoastaan tietyille mikrobeille. Ne muodostuvat hyvin nopeasti jokaisessa putkistossa. Ne eivät ole kaikissa tapauksissa terveydelle haitallisia. Päinvastoin, ne suojaavat osittain putken sisäpintaa ja auttavat jopa pitämään veden puhtaana. Biofilmin muodostuminen ja koostumus riippuvat myös pH-arvosta ja veden lämpötilasta. Ne kuitenkin edistävät myös terveysvaarallisten bakteerien, kuten legionellojen (ks. yllä), asettumista.
4. (Orgaaniset) materiaalit juomavesijärjestelmissä
- KTW-ohjeet, jotka sisältävät muoveja ja silikoneja koskevat hygieniavaatimukset,
- Pinnoitusohjeet
- Elastomeeriohjeet
Voiteluaineita koskevia ohjeita sekä vähämerkityksisyysohjeita käytetään sellaisten aineiden arviointiin, joita esiintyy pieninä määrinä ja jotka eivät tavallisesti joudu juomaveteen. Tähän kuuluvat katalyytit ja initiaattorit, lankojen ja kankaiden pintakäsittelyt, lisäaineiden liuottimet ja muut apuaineet.
KTW-ohjeisto korvataan 21. maaliskuuta 2021 alkaen asiakirjalla "Perusta juomaveden kanssa kosketuksissa olevien muovien ja muiden orgaanisten materiaalien arvioinnille". COVID-19-pandemian vuoksi siirtymäsäännöksiä kuitenkin pidennettiin kahdella vuodella. UBA:n metallisia materiaaleja koskeva arviointiperusta on jo sitova.
Erityisesti orgaanisia materiaaleja käytettäessä on varmistettava, ettei niillä tarjota mikrobeille kasvualustaa. Tällaisia orgaanisia materiaaleja ovat esimerkiksi EPDM-tiivisteet. Kaikki SANHA®:n tiivisteissä käyttämät orgaaniset materiaalit käyvät siksi säännöllisesti MPA Dortmundissa läpi vaadittavat kemialliset ja mikrobiologiset testit DVGW-työlehden W 270 mukaisesti.
Näin varmistetaan jatkuvasti, että SANHA®-asennusjärjestelmissä käytetään yksinomaan korkeinta laatua olevia materiaaleja ja että juomaveden laatuun kohdistuva kielteinen vaikutus on suljettu pois.
5. Optimaaliset materiaalit & järjestelmät
- virtausoptimoidut mutkat,
- T-haarat ja kierreliitososat,
- seinäkulmat tai seinälaipat,
- CuSi- ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut kaksoisseinälaipat
6. Kaikkien osapuolten tiivis yhteistyö
Periaatteessa kyllä. Silti yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä huomioitavaa on paljon ja pelissä on paljon.
Ilmiö on kaikille tuttu: kaikki osapuolet tekevät pohjimmiltaan hyvää yhteistyötä, mutta jonkin vaiheen tai osaprojektin kohdalla jokainen olettaa, että toinen on vastuussa tai hoitaa asian – ja lopulta kukaan ei hoida. Tämä on kuitenkin helppo välttää – ja kaikkien, olivatpa he suunnittelijoita, asentajia, työmaapäälliköitä tai rakennuttajia, tulisi olla tästä tietoisia etukäteen. Infektiosuojalain (IfSG) mukaan nimittäin "ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi […] on oltava sellaista, että sen nauttimisesta tai käytöstä ei ole syytä pelätä aiheutuvan vaaraa ihmisten terveydelle, erityisesti taudinaiheuttajien vuoksi". Asennus ei kata ainoastaan putkia ja liittimiä, vaan myös sulkuventtiilit, vesivaraajat, vesipisteet, hanat ja paljon muuta. Kyse on oikeasta asennustavasta (esim. lenkkiasennus kaksoisseinälevyillä), riittävän korkeiden käyttölämpötilojen varmistamisesta, veden vaihtumiselle asetetun vähimmäisajan noudattamisesta, geodeettisesta korkeudesta, samanaikaisuustekijästä jne., ja näistä vastaavat ennen kaikkea asentaja ja suunnittelija.
Trinkwasserverordnung, DIN, DVGW, ZVSHK...
Lisäksi lait, määräykset ja tekniset säännöt eivät aina ole täysin helposti hahmotettavissa. Trinkwasserverordnungin ja DIN EN 806:n ohella sovelletaan DIN EN 1717:ää (juomaveden suojaaminen epäpuhtauksilta) sekä tietyissä tapauksissa – ei tietenkään kaikissa – kansallisia laajennusstandardeja, kuten DIN 1988-100 – -600. Lisäksi tulevat DVGW:n W-säännöt, VDI 6023, ZVSHK-ohjelehdet jne.
Siksi on järkevää olla luottamatta vain yhteen osapuoleen ja hänen elefantinmuistiinsa, vaan yksinkertaisesti kysyä. Ihannetapauksessa tästä on olemassa kirjallinen suunnitelma. Tiiviin yhteistyön merkitystä korostaa myös se, että puutteellinen juomaveden laatu on tällä hetkellä voimassa olevan juomavesiasetuksen mukaan rangaistavaa. Lisäksi DIN EN 806 (juomavesiasennusten tekniset säännöt) edellyttää, että 50 vuoden laskennalliselle käyttöiälle mitoitetun asennuksen on täytettävä toiminnalliset vaatimukset, se ei saa aiheuttaa vahinkoa eikä vaarantaa terveyttä.
Jo pelkästään tästä seuraa, että kaikentyyppisissä juomavesiasennuksissa – ei siis vain hotelleissa, ravintoloissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa tai vastaavissa laitoksissa, vaan myös omakotitaloissa – on noudatettava erityistä huolellisuutta hygieniaseikkojen osalta. Siksi tässäkin pätee: joka puhuu, sitä voidaan auttaa!
7. Veden seisonta-aikojen vähentäminen
Tavanomaisen käytön vuoksi veden seisonta-aikoja juomavesiasennuksissa ei voida koskaan täysin välttää, mutta oikealla putkistojen ja kalusteiden liitäntöjen mitoituksella ja sijoittelulla niitä voidaan minimoida. Tätä varten on tärkeää mitoittaa putkisto tarpeen mukaan, jotta jo normaalissa käytössä järjestelmässä olevan veden riittävä vaihtuvuus toteutuu. Edellytyksenä tähän on tarkka putkiverkoston laskenta, jossa huomioidaan todelliset yksittäisvastukset sekä ennalta asetettu, käyttäjien toimintaan sovitettu samanaikaisuustekijä [1].
8. Silmukka- ja rengasputkisto
9. Hygieenisesti moitteeton tiiveyskoe
Siinä todetaan yksiselitteisesti, että veden avulla tehtävää tiiveyskoetta ei saa suorittaa, jos painekokeen jälkeen on odotettavissa pidempiä seisonta-aikoja, putkia ei voida tyhjentää täysin, putkia ei voida jäätymisriskin vuoksi paineistaa vedellä, tai putket on rakennustyön etenemisen takia testattava, mutta niitä ei sen jälkeen vielä voida ottaa käyttöön.
10. Tiiveyskoe paineilmalla tai inerttikaasulla
Koska tiiveyskoe on yleensä tehtävä, jotta putket voidaan lopullisesti eristää ja varaukset sulkea, on lähtökohtaisesti – myös omakotitalossa – oletettava, että tiiveyskokeen jälkeen seuraa pidempi seisonta-aika. Hygieenisesti moitteeton tiiveyskoe on siten mahdollinen vain „kuivakokeena“ öljyttömällä paineilmalla tai inerttikaasulla (typpi tai hiilidioksidi). Koe suoritetaan kahdessa vaiheessa: tiiveyskoe (esikoe) ja sitä seuraava lujuuskoe (pääkoe). Tiiveyskoe tehdään 15 kPa:n (150 mbar) koepaineella.
Koeaika on enintään 100 litran putkitilavuudella vähintään 120 minuuttia. Jokaista seuraavaa 100 litran putkitilavuutta kohti koeaika pitenee 20 minuuttia. Käytettyjen painemittarien on oltava kalibroituja ja mahdollistettava 0,1 kPa:n (1 mbar) lukutarkkuus. Lujuuskoe suoritetaan putkikokoon DN 50 asti (mukaan lukien) 300 kPa:n (3000 mbar) paineella.
Putkikoolla, joka on suurempi kuin DN 50, koepaineen on oltava 100 kPa (1000 mbar). Koestuksen kesto on 10 minuuttia – tänä aikana paineenlaskua ei saa havaita. Myös tässä kokeessa käytettyjen painemittarien on oltava kalibroituja ja mahdollistettava 0,1 kPa:n (1 mbar) lukutarkkuus.
1] Samanaikaisuuskertoimen perusajatus on, ettei kaikissa asuntoyksiköissä huippukulutusta synny samanaikaisesti.